Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Runoni ovat usein surullisia ja haikeamielisiä. Kaikki runot eivät kuitenkaan ole hlökohtaisia vaikka usein kirjoitan rehellisesti omakohtaisista ja hlökohtaisista fiiliksistä ja tapahtumista runon muodossa. Surumieliset runot tulevat vain niin helposti.

Älä katso minua päästä varpaisiin
näen kyllä sen
haluan silloin mennä piiloon jonnekkin
tiedän miltä näytän

olen köyhä, en välinpitämätön
elämäni on tehnyt minusta tällaisen
murjonut oikein kunnolla 
vienyt usein tunteiden rajamaille

Huomaa että näen sinun katseesi
katsele minua rauhassa jossain sivulla
sitten voit mennä omiesi luo
naureskella minulle

Ei katseesi haittaa
ilmeesi tekee siitä surullisen
et tiedä minusta juuri mitään
älä tuomitse minua ulkonäköni vuoksi 

Älä katso minua päästä varpaisiin
katso minua silmiin
huomaat ystävällisen ja herttaisen ihmisen
joka ei halua pahaa kenellekkään

Jos kuitenkin haluat katsoa päästä varpaisiin
sano jotakin mukavaa tai
tervehdi iloisesti.

Älä välitä miltä näytän
pidä minusta sellaisena kuin olen.



 

Hiljaisuus 
tuo salakavala tila
se saa sisälläni monenlaisia tunteita aikaan
pelkoa, rohkeutta

olen yksin hiljaisuudessa
en halua sinne ketään muuta
haluan kuunnella elämää
löytää sille sisältöä, muokata sitä

hiljaisuus ei aina auta
tunteet ovat ristiriitaisia
mitä vielä voisin antaa elämälle
en halua vielä luovuttaa 
luovuttaa luovuuteni suhteen

hiljaisuus saa aikaan epävarmuuden
haluaako kukaan enää minua
viemään toisia eteenpäin
olemaan kanssani
harjoittelemaan alaisuudessani

hiljaisuus saa katsomaan itseäni peilistä
ei enää nuori, ryppyjä, kasvot väsyneet
olenhan käynyt läpi paljon
monet olisi jo luovuttaneet

hiljaisuus saa minut sanattomaksi
sanattomaksi miksi?
en sitä voi tietää
nautin hiljaisuudesta koska sen jälkeen
tulee taas elämää

Vielä en voi luovuttaa
hymyilen
 

Tunteja liimausta, sormien polttamista
euroja kulunut kaiken ostamisesta
ei niin nuukaa
huone ihan sotkuinen

Repimistä, hajottamista, uudelleen liittämista,
kokeilemista ja eiku uusiksi
mutta hyvä tulee
huone vieläkin sotkuisempi

Jotakin on loppunut, tilataan lisää
euroja kulunut enempi
mutta ei sekään niin nuukaa
huoneeseen ei kohta voi mennä, sotkuinen

Aikaa mennyt, hammastaki välillä kiristellyt
pitää saada valmiiksi, ei itselle kuitenkaan
huone kohta siivottu ja hiuksissa liimaa

Tunteja miksaillut musiikkeja
hakenut uusia juttuja, pian valmiiksi
euroja kulunut lisää
kohta nuukuus puuttuu peliin
huone pysynyt siistinä

Satoja kuvia käynyt lävitse
säätänyt, räätälöiny, leikannut, poistanut
kohta ne on valmiina näytille
eurot säästyneet, hyvä
huone edelleen siistinä

Tämä on juuri sitä eli minua itseäni. 

 

Joku piuha pään sisässä katkeaa
miettessä polkuja kuljettuja
kivisiä sekä suorempiakin
miettinyt ihmisten välistä yhteyttä
jos toinen ei välitä
minkä voit tehdä
piuhat sydämestä toiseen 
nekin joskus katkeaa
uskollinen tunteelle että itse on se
josta ei tarvitse pitää
koska on epämiellyttävä
ei kaunis eikä nuori
parempi tyytyä kohtaloonsa
 

Olen kirkkain mielin vapaa
vapaa tyhjänpäiväisyydestä
vapaa luottamaan itseeni
etten aina pyydä anteeksi turhaan
itsekki sanomaan jotakin muita vastaan
 vapaa ainaisesta syyllisyydestä 

 



 

Tarvitseeko sanoa mitään
voiko olla vain hiljaa
katsoa jonnekki 
antaa sydämen tulla luoksesi
ilman sanoja, ilman tekoja
ota se vastaan ja nauti
läheisyydestä, kaipuusta
sydämen lämmöstä
joskus se voi kylmetä 
silloin on liian myöhäistä

2016 


Katossa on 36 neliskanttista levyä
laskenut ne monta kertaa
pieni huone, turvallinen

Näin heidät, veivät vuosia sitten mieleni
mustiin paikkoihin...pitkäksi aikaa

En tuntenut mitään 
vain häpeää...mutta itseäni kohtaan

Minkä näköinen olenkaan
epävarmuutta, alemmuutta
mustien paikkojen tuttavuutta 

Mieleni tekee tepposet
mielikuvitus äärimmillään

En kaipaa noita mustia paikkoja
en enää halua kohdata heitä
 
Pelottaa

Näen itseni uudessa valossa
en ole ollut oma itseni
olen huutanut auttamaan
kukaan ei kuule minua

He eivät tiedä
ryven syvissä vesissä
liian syvissä 
yritän sanoa jotakin vihjailemalla
kukaan ei kuule minua

En ole itkenyt pitkään aikaan

Kerran itkin
autossa matkalla kotiin
itkin menetettyjä läheisiäni
kaikkia ikävöimiäni lemmikkejäni
kukaan ei kuullut itkuani

Itkin itseänikin kun en löydä onnea
kierre on valmis enkä tiedä
mitä tehdä, minne mennä

kukaan ei kuule minua  




 

Siinä se on
kokonainen ihminen
pieni sellainen
sydämen saa täyttymään
hellyydestä, rakkaudesta

Siinä se on
täydellinen minulle
auringon valo hiuksissaan
hymyn väre huulillaan
lainassa toisilta, ainakin tämän hetken

 

Mitä voi ihmisiltä odottaa
hyväksyntää, kiintymystä
joskus tuntuu
että pää räjähtää
liikaa tekemistä, liikaa ajattelemista
liikaa hiljaisia hetkiä
puhumattomia, murjottavia

elämä on tässä ja nyt 
voi loppua vaikka jo tänään
maailma ei odota 
odotanko itse parempaa päivää
että se ois huomenna


 

Kasvoton

Kosken ja tunnen ettei mitään ole
kasvoton, tunnoton
kaiken keskellä törmää ihmiseen
nauramaan tehty jo lapsena
sinne tyrehtynyt kasvottomaan maailmaan
ilman mitään apua
milloin saa kiinni ottaa
alkaa alusta, nauraa, iloita
voiko näin tehdä enää koskaan
kasvoton, tunnoton

 

Ei se suru lähde mihinkään

Se vaanii pihan puiden takana ja metsissä...
piiloutuu ovelasti pihapolkujen uumeniin ja
ujuttaa itsensä kaikkiin paikkoihin...
Se tietää että paikkkojen näkeminen tekee kipeää...

Se väijyy talossa, paikoissa tutuissa ja
tunkeutuu mielen syvyyksiin...
siellä se väkevöityy kyynelvirtaan, jota ei voi estää

Se pysyy minussa kauan
tietäen että sillä on voimaa...jota en voi kahlita

Se laimenee kuitenkin ajan virrassa
muttei katoa mihinkään...
se on minun kanssani lopun elämäni.

 

Jeri

Painan kasvoni kyynelten kastelemaan turkkiisi
katson silmiisi viimeisen kerran
haluan muistaa tämän hetken, tuoksusi

särkynein sydämin jätämme hyvästit
pääset vanhuuden lepoon
juoksemaan taivaan nurmikolle
ilman särkyä ja kipuja

iloitsen siitä että saimme pitää sinut niin kauan
suren sitä että aika meni niin nopeasti
lukitsen sinut ikuisiksi ajoiksi sydämeeni
muistoihin

 

Menee vuosi, toinenki
hyväksymiseen
siihen että tapahtunut on totta

sitä luulee että on turvassa
pahalta, sairauksilta
et voi estää kaikkia tapahtumia
voit itkeä ja surra niitä
vihata koko maailmaa...

ei kannata surra pitkään
silloin päiväsi menevät hukkaan
ne voivat olla juuri ne viimeiset
hyväksy asiat sellaisenaan
nauti tästä päivästä

Puutarha

Katson puutarhaani
lasken kantamiani ja kaivamiani kiviä
kuuntelen suihkulähteiden ääniä
seassa linnunpoikasten siritystä

kovasti tehnyt vuosien varrella
...jos nyt voisi jo riittää
voisin vain katsella, kuunnella ja nauttia
hengittää sisään sen kauneutta
ihailla kesäistä lumoa
Puutarhani...osa minua
 

 

Enkeli

Oletko
nähnyt enkeliä
koskettanut siipiä
antanut sormien valua läpi....
huomannut arvet
vaalenpunaisiksi muuttuneet
ajan myötä himmentyneet

Kosketa niitä
ne ovat siinä ikuisesti
kuitenkin unohtuneina,
parantuneina
menneisyyteen poistuneina
osana sinua
 


Juuri tänään

toivoisin että olisipa joku
jolle jutella
vaikka itkeä pirauttaa pikkasen
joka myötäeläisi
itsekkin kertoisi omista asioistaan

Juuri tänään

huomaan ettei minulla ole sellaista
pärjää kai sitä yksinki...
ulkopuolisen silmin katselen itseäni
murheitani, olemustani...ymmärrän
en haluaisi olla itsekkään itseni ystävä
 
 

Elämän lanka

Itkenyt koko päivän
tutkiskellut ja miettinyt
ollut surullinen, pahantuulinen
kiukutellut turhasta

sydämessä vaan niin paha olo
mielessä mustat silhuetit

onkohan minulla enää toivoa
parempaan elämään
onnellisuuteen ja iloisuuteen
ilman että sydän repeää surusta

en tunne itseäni
olen kuin kulkukoira vailla päämäärää

tunnen että elämän lanka ohenee
olenkohan täällä vielä huomenna
itkemässä suolaisia kyyneleitä
kaipaamassa jotakin tuntematonta

 

Maan alla

sinä olet mennyt pois
makaat syvällä maassa
syvällä sydämessäni

menit pois liian aikaisin
en kerennyt sinua rakastaa
en tarpeeksi
en kerennyt sinua muistuttaa
olen sinun ainiaan

menit pois ja jätit minut yksin
surullisen sydämen kanssa...

minne sinä menit?
menit multaan mustaan ja pimeään
olet siellä yksin
ei ketään vierelläsi
vain elottomat varjot ympärilläsi

en voi lakata itkemästä
koska haluan sinut takaisin
tule edes uniini
tuudita minut suudelmillasi
tule jo huomenna
pois pimeistä mustista varjoista

 

En sinun

Katseestasi näen kaipuun
se huutaa; tule luokseni
mutta en voi sitä tehdä
sydämeni ei ole sinulle tarkoitettu
en ole sinun
en nyt enkä koskaan
sydämeni särkyy rikkoen hiljaisuuden
sen seinämät ovat heikot eivätkä kestä
sisälläni on kuin orjantappuroita
jotka pistävät ja pistävät
ja huutavat; anna minun olla
minulla on toinen elämä
sinun täytyy muistaa
meidän sydämet eivät enää kohtaa

 

"Hyvä jätkä"

En tunne onnistuneeni
en työssäni, en ihmissuhteissa
en tunne hyvää mieltä kuin hetken
odotan että joku tulisi ja taputtaisi selkääni
sanoisi..olet ihan hyvä "jätkä"

lähestyn ihmisiä vaivattomasti
mutta minut annetaan olla
tunnen olevani kuin villasukka
silloin kun tarvitaan, sitä kaivataan
kumpa joku tulisi lähelleni ja
sanoisi...olet ihan hyvä "jätkä"
 

Kuiskaus

Käänsin päätäni
kuiskasiko joku korvaani
oliko se tuuli
vai ohimeneva ajatus

laitan käden suojaksi
pitääkseni siitä kiinni
jotta kuulisin sen
mitä se sanoi

sydän tuntui pysähtyvän
annanko se mennä
sinne minne se haluaa
kuiskaanko sille hyvästit

hymyilen haikeasti
kaiho täyttää mieleni
olen nyt onnellisempi kuin eilen
kuiskaus korvissani
 

 

Pahat sanat satuttaa
surua aiheuttaa
jonkin aikaa masentaa

ei kuitenkaan siihen jääda saa
mieti pahan sanojaa
kertoo isolle joukolle; mua tukekaa
ja joukko tämä sanomaa jakaa

niin...on ihmisissä paljon pahaa
mutta pitäiskö antaa rahaa
ei, he edelleen asioita edestakaisin sahaa

kummaa hässäkkää aikaan he saa
asioista jotka minua koskettaa

 

Sinä

katsoppa itseäsi
mene syvälle sisimpääsi
mieti mitä olet tehnyt
miten olet elänyt
valheessa, tyhjyydessä

näe itsestäsi sanat
kirjoittajana olet paras
mutta ne eivät ole totta
tiedät sen 

herää jo kuplassasi
heitä katkeruutesi pois
lopet teeskentely ja näyttämisenhalusi

muuttua et kuitenkaan voi 
muut ympärilläsi vahvistavat sinua
hekin elävät kuplassa

yhdessä sinun kanssasi


Peliä

ajatellut olen monia ihmisiä
heidän elämäänsä
tapansa hoitaa asioita

tuntenut ettei kaikki ole miltä näyttää
ei koskaan voi tietää
pelaako vai onko ihan aito

säälinyt olen usein 
lukenut sanoja jotka tekopirteydellään
pistävät nauramaan

tiennyt että tarkoituksena on viestittää
me ollaan parempia....
osataan enemmän kuin muut

palannut olen aikoihin vanhoihin
tietäen että oli mukana kaikessa tuossa
onnellisena nykyisyydestä ettei ole enää

huomannut etteivät ihmiset muutu
eivät pääse omista "pilkuistaan"
he...parempia kuin muut
ainakin omasta mielestään
 
teik it iisi

Eilen työstin ajatusta hurjaa
 kun elämäki välillä niin kurjaa
että jospa lekkeriksi kaiken pistäisin
päivät vain sohvalla makaisin
antaisin toisten hoitaa tanssit ja biisit
itse olisin aatoksella, teik it iisi

yksin on joskus niin raskasta olla
ei ole ketään, välillä ihan hunningolla
sitä odottaa tukea ja turvaa, turhaan
ei kannata miettiä, mieltä vaan murhaan
jos itse en jaksa työtäni tätä
parempi sanoa, se toisille jätä

mutta

jos näin tekisin
vallan kiusaajille antaisin
jotka yrittävät minusta kuvan antaa
että olen lokaa ja lantaa
kun järjestän jotakin innolla
sen tekisinki toisten kiusalla
ei tarvitse kuin lukea teksiä vieraskirjan
nimmerkillä anteron, heikin tai mirjan

 
Kuin isku vasten kasvoja!

En osannut aavistaa
en tiennyt tulevaa

Isku toisensa jälkeen
lyö kuin vasaralla päähän

Miksi näin käy

olenko todella niin paha ihminen
että elämä ikäänkuin kostaisi minulle
ilkkuisi minulle että siitä sait

ja vievät ajatukseni
synkille vesille
vaikkei kuolemasta kyse olekkaan

Tiedän että on mentävä päin myrskyä
ja selvittävä siitä

Paljon on elämässä tärkeää
niiden vuoksi jaksan taas


 

Ihan ookoo!

Olen voimistunut
sisäisesti saanut uutta uskoa

olemassa on ihmisiä
jotka ovat minua lähellä

jotka välittävät minusta
haluavat olla kanssani

Olen voimistunut
uskomaan että elämä on lahja

mitä se tuokaan tullessaan
ei aina niin hyvää muttei huonoakaan

katsomaan uusin silmin
huolehtimatta joka asiasta etukäteen

Olen voimistunut
nauttimaan kaikesta uudesta

etten ole kenestäkään riippuvainen
enkä "roiku" ihmisessä joka ei sitä halua

luotan itseeni enemmän
olen oikeastaan ihan ookoo!
 


Kaikki mitä tein
tein täydestä sydämestäni

en välittänyt rahasta
enkä siitä, kuinka aikaa menee

se tunne...

että toisilla on hyvä mieli
voitti kaiken

motiivejasi epäiltiin
mutta uskothan sydämeesi

sieltä löytyy totuus


 


kukaan ei koskaan 
tullut luokseni
ottanut kädestä kiinni 

kukaan ei koskaan
soittanut
ja kysynyt:

Miten voit? 

MIKSI?

Varmaan siksi
että muut ovat
voimakkaampia, tärkeämpiä

tai siksi
ettei minulla ole merkitystä

tai siksi
että minä olen heikko
jonka voi heittää nurkkaan
kuin vanhan rätin...

Ei sittenkään;

vanha rättikin taitellaan, puhdistetaan
katsotaan, tekeekö sillä enää mitään
sitten roskiin

 

 


joskus yksinäisyys riipaisee kuin vasta jäätynyt lumi

olinhan minäkin mukana kaikessa ennen
kuljin muiden mukana 
luulin että minulla on ystäviä, ihmisiä
jotka pitävät minusta
jotka arvostavat minua
eivätkä halua minusta  luopua helpolla

olin niin väärässä
miltä tuntuu jäädä yksin kaiken jälkeen
se raastaa sielua
vaikka nostan päätäni ylöspäin etten välitä
jossain vaiheessa havahdun kaikkeen
tunnen piston sydämessäni
kateuden, haikeuden, surullisuuden

yritän olla vahva, yksinäinen vahva ihminen
 


Katsoessani kauas jonnekkin
näen tyhjän veneen lipuvan kauemmaksi
auringon heittämä varjo mukanaan

Kuten sinä...liu`ut luotani pois
olet kuin tuo tyhjä vene
ilman päämäärää, vailla mitään

Voisiko kääntyvä tuuli käännyttää veneen
tuoda sen rantaan

Tai voisiko joku tuoda sinut takaisin
ottaisit elämän langasta kiinni

Katson kauas ulapalle
vene näkyy enää pisteenä

Sinne se meni
auringon heittämä varjo mukanaan
 


Sydän liikahti paikaltaan
meni jonnekkin piiloon
pois tunteiden palosta
vieraista, ihanista
hämmentyneenä

tule sydän takaisin
anna tunteiden viedä
ainakin vähän aikaa
anna elää haaveissa
vielä tämän hetken

 

 

"jättäisit rauhaan"
teksti riipaisee sydäntä
sydän muistaa
mitä oli ja mitä tehtiin

"jättäisit rauhaan"
miksi minulle noin sanotaan
en ole häirikkö
ihminen vain

"jättäisit rauhaan"
miksi että tee samoin
ja jätä minua rauhaan
miksi tulette sinne, missä olen?

"jättäisit rauhaan"
voisinpa sanoa, menkää pois
mutten voi
minun on pakko sietää

"jättäisit rauhaan"
pysykää omissa pikku ympyröissänne
vahvistakaa toisianne
nauttikaa "ylivoimastanne"

Ehkä joskus näette asioita
toiselta kantilta

"jättäisitte rauhaan"


 

Parasta

Päätin etten jää tähän
etten halua elää näin
ajatellen menneitä
ajattelematta huomista

Päätin että elän päivän kerrallaan
surematta eilista tai tulevaa
nautin jokaisesta hetkestä

Päätin etten anna toisten vaikuttaa elämääni
eläköön he omaansa
ja antakoon minun elää omaani

Päätin etten enää sohaise ampiaispesää
siitä tulee vain sotkua itselle
vaikkei aina sitä tarkoittaisikaan
haluaisi vaan selvittää asioita

Päätin että jätän kaiken huonon taakseni
etten enää halua negatiivista tunnetta
enkä välitä ihmisitä
jotka sitä kantavat mukanaan

Päätin että huomenna on hyvä päivä
mutta juuri nyt se PARAS

En jaksa

Kompastelen kivisellä tiellä
en jaksa nousta ylös
verinen kivi allani
kyyneleet sekoittuneet vereen

auttaisiko joku minut ylös
koska sieluuni sattuu ja
päässäni kaikki tuntuu vieraalta
kuin joku puristaisi lujaa

Verinen kivi on liukas
se sotkee vaatteeni
se sotkee kasvoni
kun valahdan alemmas ja alemmas

Puren huultani
en edes tunne kipua
kaikki kipu on jossain muualla
ei edes polvessa tunnu vaikka haava auki

Tulkaa jo ihmeessä hakemaan minut pois
en jaksa, en jaksa, en jaksa nousta
täältä kyynelten ja veren keskeltä


 

 


Hän ei sinusta välitä
ei ole koskaan välittänyt

Hän ei tiedä sinusta mitään
luulee vain tietävänsä

Hän ei kuuntele sinua
elää vain omassa erinomaisessa kuplassaan

Hän ei tunne myötätuntoa sinua kohtaan
korostaa vaan omaa hyvyyttään

Hän ei näe että sinulla on paha olla
kunhan vain hänelle menee hyvin

Hän ei huomaa että olet lähtenyt hänen luotaan
pitää sinua itsestään selvyytenä

Toivotaan hänelle kuitenkin hyvää huomista
vaikka se yksinäinen olisikin

 

Haluaisin?

Haluaisin matkata maan ääriin
kulkea kivisiä polkuja rantaa pitkin

Haluaisin pelastaa kaikki kärsivät eläimet
viedä kotiini ja hoitaa heidät

Haluaisin viettää aikaa omalla tavallani
miettiä mitä tekisin huomenna

Haluaisin rakastaa itseni kipeäksi
antaa tunteiden viedä mukanaan

Haluaisin että olisi vain tämä hetki
tässä ja nyt

 

Tulee se sittenkin!


Kesän saapuessa heräät elämään
uudenlaiseen, tuntemattomaan
se yllättää joka vuosi
se saavuttaa sun mielen joka kesä
tätä odottaa koko talven
se tulee
se vie mennessään
se saa aikaan touhuamista
se saa tuntemaan rakkautta
kaikki tuntuu ihanalta
elämä maistuu taas
 

 

Vanha paita

Hän on kuin vanha paitasi
sitä ei halua heittää pois
ei, vaikka kuinka se kuluu ja rispaantuu

Hän on kuin vanha nallesi
kiva halailla ja tuoksutella
ja pitää lähellä

Hän on kuin leijona
joka taistelee puolestasi
kun et itse jaksa

Hän on kuin meren aalto  
joka ymmärtää ja kuuntelee sinua
kun olet surullinen tai apea

Hän on kuin lemmikkisi
hän ei jätä sinua yksin
ei vaikka vierellä olisi muita lemmikkejä
 

Hyvä päivä

Voisin hyppiä pakkasessa paljain jaloin
tuntematta kylmää lainkaan

voisin syleillä maailman ääriin
ottaa omakseni kaikki onnettomat

voisin kulkea matkat pitkät
tuntematta rakkoja jaloissani

voisin hypätä kuusta maahan
nauttia avaruuden syvyydestä

voisin uida aaltojen läpi valtamerellä
tuntematta veden virtojen voimaa

voisin nauraa aamusta iltaan
antaa iloa myös muille ihmisille

niin;
tänään tunnen että olen voittaja
 

Syytettynä (syksy 2011)

Ruoskan iskujen osuessa
kipeään selkääni
itken
ne tekevät syvälle sieluuni arvet
ihon alle ylettyvät raadolliset piikit
haavoittavat sieluani

syytettynä otan kaiken vastaan...
nahan irtoamisesta kylmään maahan
piikkien iskuihin iholleni...
ajattelen..en mitään

otan kaiken niskoilleni ja kestän kuin mies
arvet syvät voitelen kiiltävällä rasvalla
rasvalla joka ei lähde käsistä pois kuin kulumalla
otan vastaan kaikki raadolliset syytökset
ihmisiltä joita rakastin
ihmisiltä joista monista tuli vihamiehiä

toiset tietävät asioiden oikean puolen
toiset kulkevat vain sokeasti jonku mukaan
luullen että hienous on ihmisissä
ihmisissä, jotka kohtelevat toisia huonosti...
marttyyrin elkein nostan leukani pystyyn
ja käyn uuteen iskuun

ette te minua tapa
en näe ruoskaa pitäneitä ihmisiä ympärillä
siellä he ovat, itsetyytyväisinä,
mutta katseeni ei heita huomaa
minulle heitä ei enää ole
he ovat pelkkänä piikkinä lihassani

taas kerran pyyhin kyyneleeni
uppudun uusiin asioihin ja
nuolen haavani puhtaaksi
piikit jäävät syvälle sydämeeni

 



 

Kissojen talvi

Kaksi kissaa ikkunalaudalla
katselevat maailman menoa

Rauhallisina suloisina
lempeinä

Päivät menee torkkuen, itseään pesten
ruokaaki välillä kerjäten

Ulkona käydään nopeasti
ja sitten äkkiä kodin lämpöön

Linnut saavat olla rauhassa
lumikinos liian suuri

Iltaa odotellen
toinen emännän kainaloon kehräämään

toinen isännän syliin luttuuttamaan
"leipomaan"

Semmosia karvapalloja:=)
 

Paha mieli

Mikä mieltä nyt painaa
tämä kaikki... vain lainaa

Eikö osaa nauttia päivästä tästä
...elämästä

Mieli muuttuu kuin yö ja päivä
elämä.... kuin surun häivä

Saako elämälle koskaan rauhaa
ainako huolet ja murheet mieltä painaa

Huolissaan asioista monista
ne löytyvät myös pahoista unista

Nyt täytyy nousta syvistä suruista
ja nauttia elämän muruista

Aika kulkee nopeasti niin
ei ole aikaa murheisiin


 

Tulisitko

Tulisitko luokseni illan tullen
ja hävittäisit kaipuuni
mikä mulla on

Tulisitko luokseni pimeänä yönä
ja karkoittaisit pelkoni
mitkä mua painaa

Tulisitko luokseni aamun hetkinä
ja toisit mukanasi
ihanan auringon

Tulisitko luokseni silloin kun pyydän
ja kiirehtisit tänne
kun tarvitsen sua

 


 

HAAVEET

haaveilen
väreistä tummista
auringon säteden kullasta

luonnon kauniista sateenkaarista
aallon suloisista liikkeistä

haaveilen
katseista kuumista
tunteiden pakahtumisesta

mausteista makeimmista
kirvelevistä suloisista

haaveilen
elämän kulusta
ihanasta puhtaasta

kesäisistä ajatuksista
aallon vetovoimaisesta liikkeestä

haaveilen
onnellisuudesta ikuisesta
itseni toteuttamisesta

liikkeiden voimasta
musiikin vahvasta tulkinnasta

haaveilen
oikeasta ystävyydestä
ajatuksien jakamisesta

jonku ihmisen kanssa olemisesta
kaiken hänelle kertomisesta

haaveilen....vielä ei ole liian myöhäista

TAAKSENI

Olen jättänyt taakseni sen
mikä kuului elämääni pitkään

Jätin sen raskain sydämin
mieli surullisena ja hämmentyneenä

Ihmiset, matkat ja tapahtumat
Ne jäävät nyt muistojen pariin

Osa kulkee mukana uusissa jutuissa
Osa on menneisyyttä
 
Mietin pitkään, itkin, surin ja murehdin

Tiesin kuitenkin ettei minulla ole enää paikkaa
siinä "perheessä"

Tiesin että minun on jätettävä tämä taakseni
jotta jaksaisin edelleen

En millään olisi halunnut mutta
muuta mahdollisuutta en nähnyt

Tulee uusia haasteita, uusia ihmisiä

Suljen yhden oven takanani...
..avaan uuden edessäni.
 

VÄRISEVÄÄ

Kuulinko jotakin värisevää
hentoa metsän huminaa

kylmät väreet
silmät puoliavoimena

vedän henkeä syvään
hiljainen kuiskaus

ottaisinko vastaan
jos haluaisin sitä kovasti

olisinko sitten onnellinen
metsän humina sisälläni

 

AITO SELLAINEN

Uskon että jossain
on olemassa ihminen
joka pysyy kanssani
joka ymmärtää sieluani
joka ei lähde muiden mukaan
kuulematta minua
tuomitsematta minua

Uskon että löydän ihmisen
joka pitää minusta huolta
 minäkin pidän hänestä huolta
kumpikin voimme hyvin
kuuntelemme toisiamme
nauramme ja varmaan myös riitelemme

Uskon että löydän pian sellaisen
joka ei minua hylkää
kun uusia ihmisiä tulee elämään
tai kun ollaan eri mieltä
eikä käytä hyväntahtoisuutta hyväksi
ja joka tosissaan pitää minusta
sellaisena kuin olen

Uskon että löydän joskus ystävän
aidon sellaisen

 

KESKELLÄ

Kaiken kauniin keskellä
näkyy ruma kukkanen

on sillä suruhuntu yllä
ruskea ja ryppyinen

toukka ryömii lehden päällä
 onko tämä isku, viimeinen

tarkoitus paha on sillä
koska se on nälkäinen

kauniilla, aurinkoisella säällä
kuihtuu kukka, poloinen
 

HYVÄÄ

huomasin
etten astunutkaan tyhjän päälle
en edes sitä huomannut

iloitsin
ettei maistunut katkeran malja
mieli oli parempana kuin ennen

tunsin
että minua kannatellaan
että joku kaipaa minuakin

tiedän
mistä huominen on tehty
..se on tehty jostain hyvästä


otan sen mielelläni vastaan
 

AIKUINEN NAINEN (2011)

Sali kaikuu äänistä
Naurusta, puheen sorinasta
Tunnelmasta

Aikuiset naiset liikkuvat sulokkaasti
He nauttivat kaikesta; musiikista, opetuksesta
Tanssiva ihminen on kaunis.

Tämä on elämän iloa parhaimmillaan
Sydän täynnä onnea tästä kaikesta

Vielä tässä iässä alkaa esiintyjäksi
Voi tanssia kauniisti ja seksikkäästi
ja näyttää sen muillekkin

Tanssiharjoitukset tekevät päivästä paremman
Aikuiset naiset ...nuo ihanaiset
 

KAADUN

uskallanko...
pelkään että mitähän seuraavaksi
avaan viestin

jalkoihin valahti kumma tunne
kuin jotain pehmeää olisi laitettu ihon sisäpuolelle
jos olisin seissyt, olisin kaatunut lattialle

luin vielä tarkemmin
alemmuuden tunne syveni
tunsin tipahtavani syvään, pimeään
tekee kipeää

noinko minusta ajatellaan
mutta
olenhan hyväsydäminen
rakastan tehdä sitä mitä teen
annan itsestäni paljon toisille ihmisille
miksi olen kuitenkin ala-arvoinen
...toisten mielestä
 

AlI

Katse

Kenkien kärjet näkyvät
..oikea, vasen, oikea..

Älä katsele alaspäin
alakuloinen kulkija

Nosta katseesi
luota itseesi ja ole vahva

Rohkaistu odottamaan
uutta ja tunematonta

Suorista selkäsi
kyllä ne askeleet perille vie

 

Pimeys mielessäni

Kun taivas tummuu
 pimeys saapuu ja tanssii laaksoissa,
metsissä ja maan uumenissa
pimeä tunkeutuu puun kuoren alle
se piiloutuu
jottei kukaan näkisi sen huonoa puolta
pimeää
jos se loppuisi
ei voisi koskaan olla yksin pimeässä
valo tunkeutuisi jokaiseen sopukkaan
ja sitä ei kauan jaksaisi

(Tämän runon löysin paperien seasta...kirjoitettu v. 2003 eli silloin kun sairastuin vakavasti...)
 

Onni

Voi tuota suloista pientä tyttö
ei enää tyttö, kohta jo nuori nainen
kuinka paljon on tuonut iloa
 elämään jo vuosien ajan
niin usein täällä leikkinyt viikonloppuisin
ollaan pelailtu pelejä
juteltu ja naurettu
kaikenlaista kivaa tehty yhdessä
ja kasvettu yhteen
minä, mummo....sinä, pojantytär
olet rakas:=)
 

SANOJEN AVARUUS

Pää täynnä pahoja sanoja
sekoittavat mieleni, turruttavat tunteeni
saavuttavat avaruuden kokoisen aukon
sanat pyörivät ympyrää löytämättä paikkaansa

Niin ahdistavaa ettei tiedä mitä tekisi
miten ottaisi nuo sanat pois päästä
miten selkeyttäisi tunteet
miten saisi avaruuden kauniiksi ja hiljaiseksi
miten sopeutuisi taas elämän kulkuun
menettämättä otetta kaikista kauniista sanoista
 

JUUTTUNUT

Mikä saa juuttumaan johonki vanhaan
ei uskalla irrottautua
tehdä jotakin uutta
ilman että kukaan kyseenalaistaa olemassaolosi
ilman että on paha mieli
ilman pelkoa että menettää ihmisiä läheltään

Miksi pysyä juuttuneena
kuin kanto maassa

Siksi
koska irrottautuminen on tuskallista ja pitkäkestoista
teen sen kuitenkin
...joku päivä

Peili

Kummasti peili on pienentynyt vuosien varrella
Näen siitä juuri ja juuri silmäni
Siinä on hyvä meikkailla läheltä
Ihan okooltahan sitä näyttää vieläkin

Säikähdin kaupan seinän peiliä
Iso, armoton
Minäkö tuossa, ryppyjä siellä, ryppyjä täällä
Vastahan näin pikkupeilistä ihan eri ihmisen
Peili oli kyllä liian kapeakin...

Parempi että ensi kerralla en katso isoihin peileihin
Selvästi valehtelevat
Myyntitarkoituksessa
Jotta ostettais ryppyvoiteita... laihdutuspussejakin

Nyt on ihan hyvä olla....
Rakkaan pienen peilini ääressä:=)
 

Mäki

Kuinka kaukana näkyykään mäen harja...
Pitkä nousu edessä..
Paljon kuoppia ja kiviä matkan varrella
Huonot kengät jalassa..

Ei hyvin alkanut tämä matka.
En tiedä, jaksanko.....
No, nyt olen kuitenki mäen päällä...

Voi ei...seuraava mäki on ainakin yhtä kaukana
ellei kauempanakin ja korkeampi...

Jaksan myös sinne...
 

Tiedätkö?

Tiedätkö miltä tuntuu kun on surullinen
kurkussa pala, iso...
se pyrkii pois
ei pääse..pysyy paikallaan

Tiedätkö miltä tuntuu olla yksinäinen
sydän pakahtumaisillaan
lyö lujaa kuitenki...
kuulen sen äänen hiljaisuudessa

Tiedätkö miltä tuntuuu olla ei mitään
mieli epäuskoisena
mihin kaikki menivät
hylättiinkö minut

Tiedätkö miltä tuntuu....
ei, et tiedä...olet olemassa vain itsellesi
 

Tänään - huomenna

Eilen pilvissä - tänään maassa
Huomenna - ei tiedä
Väsynyt - olemaan maassa
Kyllästynyt - vaikeisiin päätöksiin
Suruissaan - miksi mieli vaihtelee
Iloissaan - tulevista haasteista
Ihmeissään - elämän kulkuun
Tänään pilvissä - huomenna maassa

 

Tähdet tanssii

Aurinko meren pinnalla...
kuin tähdet tanssis

Iloisina ihanasta päivästä...
ihmisten tuoksusta meren seassa

Maustetaan ihmisen iho pisaroilla suolaisilla
vieköön tuuli ne pois...

Meren suloisuus on voimaa
sielu lepää ja mieli vapautuu

20.6.2011

En halua

Vaivaudunko edes lukemaan
en halua nähdä tekstiä, kylmää

Vaivaudunko edes vastaamaan
en enää puolustele jotakin olematonta

Vaivaudunko edes kuuntelemaan
en halua kuulla mitään

Vaivaudunko edes katsomaan
en halua nähdä katseita, tunteettomia

Vaivaudunko edes miettimään
en halua vaivata mieltäni enempää

Vaivaudunko edes välittämään
en olekkaan kiinnostunut enää

Vaivaudunko edes pyytämään
en....kaikki mitä tarvitsen, minulla on jo

Katselin kuvia
Helinä koirani kuvia
viimeisenä päivänä
silmät niin anovat
en halua kärsiä enää.

Kuvassa puristan koiraa tiukasti
korvakin jäänyt lyttyyn
viimeiset rutistukset
jää muisto, tuoksu

Kuinka sinua rakastinkaan

Oikeasti

Tiedän miltä tuntuu olla yksin
toisten seurassa
paikoissa vieraissa

Kukaan ei katso minua oikeasti
mitä ajattelen
mitä tunnen

Katson muita sielun silmin
näen hauskuuden, naurun
nauran itsekkin

Ulkona kaikesta itken
en vuodata kyyneliä
itken sisäisillä kyynelillä

Ei ketään nauramassa kanssani
jakamassa elämän kokemuksia
ei ketään..

..oikeasti kanssani

 

Ota minut mukaan
lämpimiin maihin
tummien vesien syleilyyn

Ota minut mukaan
sielusi syviin tunteisiin
herkkiin unelmiin

Ota minut mukaan
ilon suureen syvyyteen
naurun syviin uurteisiin

Ota minut mukaan
älä päästä pois

 

Kaukaisissa metsissä
Huusin ääneni käheäksi.
En voinut muuten tietää, elänkö.....
 

 

EI

Ei kukaan ollut ottamassa vastaan
Ei kukaan ollut kiinnostunut

Ei mahtunut ääneni maailman rytmiin
ei meren aaltojen sisään

Ei sopinut sieluni taivaan tuuliin
avaruuden synkkiin väreihin
.
Ei vastaantulijan silmät minua katsoneet
eikä ohikulkeva auto pysähtynyt

Ei edes linnun siipi minua hipaissut,
ei tuuli minua koskettanut

eikä edes sadepisara minua kastellut
ei ruoho varpaitani hellinyt...

Ei paljon kehumista ollut elämässäni
Ei mitään kaunista, ihanaa

Ei kukaan minua rakastanut
Ei kukaan, en edes minä itse

 

 

TUOKSU

I

vanha nalle kädessäni
lapsena omisti, poikani
pistän nenän kiinni karvaan
jo ajan saatossa likaantuneeseen, harvaan
jospa lapsen tuoksu vielä tuntuisi
...kunpa en nyt itkisi...
ei tuoksu hyvälle enää
pyyhkäisen kädellä kyyneleen kastelemaa nenää
muistot ihanat mieleeni palaa
kuinka nallea pikkuinen halaa
hymy huulilla kuitenkin
nallen laitan talteen, tietenkin
otan taas joku päivä sen ja sitä halaan
ikävissäni muistoihin palaan

   

 

 

  hiljainen tie
aurinko paistaa puiden lävitse
puusta tipahti lunta kaulalleni
siirryn kauemmaksi
linnutki hiljaa
ihan kuin olisin yksin koko maailmassa
varjo näkyy tiessä
olenko minä tuossa
alakuloisen näköinen varjo
suoristan ryhtini
huominen parempi
   
   

KADONNUT

 

Lähdit toisen perään
Takaisin odotin, etsin, itkin, hain, vieläki
Turhaan
Tunnen turkkisi pehneyden, tuoksun, katseesi hellän
Sinä, uskollinen ihana
Olit vierelläni koko ajan, jaloissa pyörit
Rakastin sua yli kaiken
Rakastan vieläkin ja odotan
Löydän sinut aina...et kuitenkaan ole sinä. Pettymys
Miten sua kaipaankaan, katsettasi
Nuolaisua kasvoilla, hellyyttäsi
Kyyneleet, suolaiset vuolaana virtaavat
Miksen tiedä sinusta mitään, edes jotakin
Tietäisin, mitä tehdä
Sytytänkö kynttilän muistollesi vai
Odotanko vielä joka päivä

   
   
   

SYLISSÄ

 

Pitkästä aikaa heräsin hymyillen
Unessani otit lapsesi syliin, häntä hellien
Myös minut huomasit
Rutistit ja halasit
Tunsin tuoksusi ja näin silmäsi
Olethan minun lapseni
Myös lemmikkini turkki käsissäni tuntui
Joko kotiin tuo kadonnut tuli
Tuntui, että nyt elämä taas tasaantuu
Mutta kuin kylmä vesi päälleni kaaatuu
Se oli vain unta, ihanaa
Painajainen jatkuu...I

 

MERI

 

Tunnen meren aallot ihollani

Levähdän selälläni aaltojen syleilyssä

Silloin taivaskin tuntuu tipahtaneen syliini

Kostea ihoni on kuin meren toinen iho

Pehmeä ja vailla mitään maallista, tyhjänpäiväistä

Saisinpa olla kala ja uida syvälle, syvemmälle

Katsella taivasta veden läpi ja iloita

Ihmetellä meren taikaa

 

ITSE, MINÄ ITSE
i

Minä, minä, minä
minä....vain minä olen
minä olen hyvä, hellä ja kaunis
minä osaan tehdä asioita
minusta puhutaan, minua katsotaan
olen siis minä, kaikista ehkä paras
minä.....siis minä
Ai, onko täällä muitaki
minä en vaan huomannut
mutta varmaan sinä huomasit minut

 

ENKELI TULI
I

Pilvi pieni, hento..valkoinen
Pysähtyy enkelsiipineen
Tule..täällä sinua tarvitaan. Älä jää sinne

Lomassa kyynelten, pilven hattaroiden
Hän lähtee rauhallisin mielin
Unenkaltaiseen maailmaan

Jossa hyvä on olla
Jossa enkelit pitävät pienestä huolta
Jonne läheisten mieli jää ikuisiksi ajoiksi

Olit täällä vain vähän aikaa

Elät ikuisesti rakkauden täyttämissä sydämissä, muistoissa
Sylissä, jossa tuoksusi pysyy...ikuisesti
Silmissä, joissa sinun katseesi
suloinen

Ihania unia
Enkelten siipien lomassa
Pilvessä, hennossa.....turvassa

 

UNETON
 

ulkona jo hämärtää
vaikka vasta kesä on aluillaan
uni ei tule
se vaanii jossakin ja pysyy kaukana minusta
kaikki niin harmaata, raastavaa
vai onko tämä vain mieleni sopukoissa
jossakin sisällä, kuitenkin kaukana
 vaan miksi harmaa on niin mustaa
enkö koskaan voi olla tyytyväinen
kauemmin kuin huomiseen
saankohan ikinä rauhaa...
en ennankuin olen täältä pois
kokonaan

I

 

 

TYHJÄ TIE

...sydämeen sattuu
kovemmin kuin eilen, pimeässä....

...katson tietä tyhjää
tiedän, ettei hän tule, odotan kuitenki

...toivon sydämeeni rauhaa
jota en saa...rakastan kuitenkin aina

...muistelen kaikkea hyvää
muista sinäkin....sitäkin on ollut paljon

...itken enemmän kuin eilen
mutta vähemmän kuin huomenna

I

MEIDÄN JUTTU

Hiljaista...välillä oksan katkaisun ääni jalan alla.
lintujen hieno laulu....tuulen humina
tuolla...tuolla on muurahaispesä....suuri
lapsen ihmetys...miten ne osaa siellä elää
mummon selitykset kelpaavat....
hiljaa katsotaan muurahaisten touhua
annetaan olla rauhassa, metsässä ihanassa
pihalla pappa jo oottelee...missä te olitte -ihmettelee
pudistaa päätään...
tyttöjen juttuja, lapsenlapsi sanoo
katsoo minua, tää oli ihan meidän juttu

 

I
I

 

SÄRKYNYT

Miltä tuntuu nähdä pienen tytön sydämeen, särkyneeseen
Hellyyttä vailla olevaan ja kaipaavaan
odottavaan

Ei tule kukaan korjaamaan sydäntä, surullista
ymmärrä pieni tyttö ei,
miksi

Eikö rakkaus riitä vai onko sitä ollenkaan
unelmissako vain, pienen tytön
haaveissa

Miltä tuntuu nähdä pienen tytön katse
eikä voi tehdä mitään
ei mitään

   
   
   

AIKAA

 

Onko olemassa taikaa
pölyn hiukkasta, ekäpä lisää aikaa

poistamaan mieleni surua
antamaan mulle onnea, edes pientä murua

mielessä on mustaa synkkää koko ajan
se on ohittanut jo jonkin rajan

asiat paisuu entisestään
en kohta välitä, en mistään
 
jonnekkin mustaan aukkoon mennä voisin
sinne oman maailman, paremman loisin

II

**********

I_______________________

II

HAJONNUT

Olen kuin hukkunut, ilmaan hajonnut

Kaikonnut kaikesta kuniista

Ihmisen mielten syvyyksistä

Yritän etsiä rauhaa

Oman mielen syvyys estää kaiken

Mitä ikinä löydänkin

En osaa siitä iloita

Olen surullinen, murheiden maassa

 

___________________________

II

KATSE

Kasteessa päivän, lintujen siipien suhina

Kasvojeni lähelle tulevat

Katsovat, mikä tuo on

Ihmiseksi luulevat

Tietävät sen olevan joku eksynyt

Linnun lailla empii ja pelkää

Säikähtää äänten kovuutta

Pelkää metsän muistoja

Haluaa huomisesta parempaa

Hymy huulilla, kaikki tulee paremmaksi

 

 * * * * *

 

ÄITI

Hellä kosketus ihollani

Koivun lehden värinä

Ainoa pilvi pysähtyy

- Sinäkö siellä?

Pilvi hajoaa ja leijuu pois

 

Ikuisuuteen….

 

 

* * * * *

IKÄVÄ

I
Maa tuoksuu jo syksylle
Pilaantuneelle, huonolle maalle
Viimeksi rakastin maan tuoksua syksyllä
Nyt sen tuoksu huumaa minut suruvaipallaan
Se saa minun sieluni huutamaan
Se saa minut itkemään
Tietäen, ettei se auta...et tule kuitenkaan
Metsän puiden lomassa toivo on mennyt...
Toivo siitä että näkisin sinut, saisin koskettaa sinua
että en särkyisi taas
Saisinpa palaset koottua yhteen.
Ikävä raastaa sisintäni
Sen tuoksu on sama kuin syksyn maa

 

 

SINÄ

 

Sinun katseesi polttaa, ihmettelen sinua

ihanko oikeasti rakastat minua

 

nyökkäät ja ujosti hymyilet

kaunokainen, minun ja vain minun sinä olet

 

riemu rinnassani, kyllä sen tunnen

ihollani, sopukassa sydämen

 

vielä vuosienki päästä, olet rakkaani, ainut

tällaisen onnen olen minä saanut

 

kosketat, olen ihan huumassa

tunteemme keitetty padassa kuumassa

 

hellyys ja rakkaus pysyy, ei ole laina

ja sinä, minä yhdessä, aina

 

* * * * *

 

 ISO SYLI
Minulla on tosi, tosi iso syli
ainakin metrin ja 50 cm  yli
hankalaa kengät jalkaan on laittaa
puhkun ja ähkyn, miks ruoka aina maittaa
vaatekaupassa kierrän kaukaa kaikki peilit
ei ostoksistani rikastu kaupan neidit
rintaa pistää ja henkee hakkaa
ukkoki kohta pihalle nakkaa
ellei muutu elämän laatu tämä
olen kohta vain kurjaa kurjempikin jämä

mutta....mietinpä vielä....porkkanan vai pihvinkö otan
ei tuu mittään....itteeni kuitenki kunnioitan
sinne se pihvi upposi ku titanicin laiva
loppui valitsemisen vaikea vaiva
jos ukkoki kyllästyy mahtavaan minnuun
painukoon vaikka päivätansseihin tyttöjä kinnuun
siellä tanssittakoon neitoa sorjaa
musta ei tehdä porkkanansyöjää, ei orjaa
jääkaapista löytyy lenkkiä merkiltä hookoo
katon peilistä, olen kuitenkin ihan ookoo


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

* * * * * 

SINNE 

 

Sinne tai tänne

Mitä sen on väliä

Miksi kaikki pitää olla niin

täydellistä

Tänne tai sinne

On kai sillä väliä

Mennään vaan yhdessä

Kädestä pitäen

 

* * * * *

 

KUU

 

Kun kuu taivaalla luo kylmää valoaan

niin mieli lämpenee

Kummallista…kylmä ja kuuma

Yhdessä kaksi kummallista

Mutta niin hyvä olla

Kuu taivaalla…kylmän valon lämmittäjä

 

 

* * * * *

 

MURHEELLINEN MIELI

 

Joskus metsän puutkin näyttävät vihollisilta

Tulee mieleen kuolema

Varsinkin kun pimeys vallitsee ja tuuli ulvoo

Puiden välistä näkyy aamun kajo

Sekään ei lohduta koska huominen ei auta mitään

Kaikki sama on edessäpäin

Ilta on parasta…silloin et ole vielä herännyt

Kylmään maailmaan.. kylmiin tosiasioihin

Haluaisin hakata puut pois

Mutta silloin aamunkajo olisi jo liian kirkas

keskellä yötä…jolloin yksin istut pimeässä

ja katselet vihollisiasi metsässä

 

 * * * * *

 

* * * * *

 

 

SAMMAKON TAJUNTA

   
   

MUSTAN KIVEN PÄÄLLÄ ISTUU SAMMAKKO

KATSOO…MITÄ SINÄ SIINÄ TEET

VAROVASTI SIIRTYY PAIKASTA TOISEEN

ITSEKSEEN MIETTIEN

ONKO TÄMÄ TURVALLISTA

ITSEKSEEN HYPPIEN..  ÄKKIÄ POIS

ETTEI TUO MUUKALAINEN HÄNTÄ HUOMAISI

KURNUTUS KOVENEE

LUULEE PELOTTELEVANSA POIS

NIIN….. SAMMAKKO SAA MENNÄ RAUHASSA

OMAAN PAIKKAANSA

 

 

* * * * * 

 

 

AIKA

 

AIKA KULKEE OMIA TEITÄÄN

JOSKUS HITAAMMIN

JOSKUS NOPEAMMIN

MITÄ KAUEMMIN JOTAKIN ODOTTELET

SEN NOPEAMMIN SE KARKAA KÄSISTÄ

AIKA TEKEE TEHTÄVÄNSÄ

JOSKUS HITAAMMIN

JOSKUS NOPEAMMIN

SE LOPETTAA RAKKAUDEN, HUUMAN

TAI SE VIE ELÄMÄNHALUN

AIKA MUUTTAA PAIKASTA TOISEEN

JOSKUS HITAAMMIN

JOSKUS NOPEAMMIN

SE SAA SINUT VIHAAMAAN TOISTA

TAI LOUKKAAMAAN SANOILLA, TEOILLA

AIKA ON ARMOTON

            JOSKUS HITAAMMIN

JOSKUS NOPEAMMIN

KUN KATSELET VAIN TAAKSEPÄIN

            ETKÄ USKALLA ELÄÄ

AIKA ON OIKEUDENMUKAINEN

            JOSKUS HITAAMMIN

JOSKUS NOPEAMMIN

KUN MYÖNNÄT OLEVASI VAIN IHMINEN

TAI KUN AVAAT SYLISI JA ANNAT AJAN KULUA………..

           

 

* * * * *

 

OIKEA TIE

 

Näin on… ei ole maailmassa oikeaa

Ei ole oikeaa tietä.. ainakaan minulle

Eikä ole ketään joka sanoisi: Hei, mene

tuosta oikealle, älä vasemmalle.

Eikä kukaan estä kun menen suoraan

Silloin kaikki on hukassa

Silloin muistan säännöt; mene oikealle

- vasta kun olin mennyt jo suoraan

Mutta siitähän ei sanottukaan mitään

Kuviteltiin ettei kukaan lähde sille tielle

- Minä menin…toivottavasti huominen on

oikea suunta vasempaan

 

 

* * * * * 

 

KOIRA

 

Tuo ihana pörröinen, vähän pullukka koira on ihana

Se tuhisee niin touhuissaan kun laittaa itsensä käärölle

Silmät kiinni se odottaa rapsuttamista

Sen nokka on kiinni hännässä joka odottaa heilumista

Se katsoo luomien lomasta – missä rapsuttaja viipyy

Tuo ihana, pörröinen, rakas koira, minusta riippuvainen.

 

 

* * * * * 

 

KIMALLE

 

Katseessa päivien kimalletta

Hunnutettuna ripsien lomaan

Ylähuulen kaunis kaari hymyilee

Ja silmät painuvat kiinni

Katse harhailee, ei näe mutta tuntee

Iholla heleä kesän kaste

Kuivaa ja lähtee pois itsestään

Kuin hento kukan mesi

 

* * * * * 

 

YLPEÄ

 

On hänellä nenä kohti taivasta

Ei oikeasti… mutta siltä ainakin tuntuu

Luulee tietävänsä kaiken

Ei tajua että muut katselevat

Ihmettelevät, miten se noin on ylpistynyt

Ei itse huomaa kun sanoo kipakoita sanoja

Kun katsoo merkittävästi toisia

Katse jo kertoo…. minä itse

Ylpeä… nenä nousee ylöspäin ja askel pitenee

Ei kai ne muut ole mitään

Katsokaa vain…. kyllä minä osaan…. kaiken

 


* * * * * 

 

KOSTEAA HIEKKAA

  

SORMIEN VÄLISTÄ VALUU HARMAATA HIEKKAA

SE KUTITTAA JA TUNTUU TIMANTIN PÖLYLTÄ

SE PUTOAA MAAHAN

OSAN SIITÄ VIE TUULI MUKANAAN

SE PAINUU TOISTEN HIEKANMURUSTEN SEKAAN

JA PAINAUTUU TOISIA VASTEN…TURVAA ETSIEN

IHMISEN IHO TUNTUU PELOTTAVALTA

JA TUOKSUU KUMMALTA…HIELTÄ

OMAT HIEKANMURUSET LÄMMITTÄVÄT JA

KUIVAAVAT HIEN KOSTEUDEN

IHMISEN KÄDESSÄ HIEKKA ON VIELÄ KAUAN

UURTEISSA JA KYNSIEN ALLA

SITTEN HIEKKA VAIN KATOAA…..

 

* * * * * 

 

KUKA HALUAA?

 

TALON SEINÄMÄT OLIVAT KIRKKAAN SINISET

KUKA HALUAA SEN VÄRISEN TALON?

OMISTAJALLA OLI KUKKIA PUSEROSSA

LIIAN ISOJA KUKKIA

SAIVAT HÄNET NÄYTTÄMÄÄN VALTAVALTA

RUUSUNPUNAISET KUKAT KANKAASSA

KUKA HALUAA SEN VÄRISEN PUSERON?

PIHAPORTTI OLI VAALEAN ORANSSI

MATKITTU VARMAAN AURINKOA MUTTA

NÄYTTI TOSI HASSULTA JA MAUTTOMALTA

KUKA HALUAA SEN VÄRISEN PIHAPORTIN?

LAMMAS KÄYSKENTELI PIHALLA

JOKU OLI LAITTANUT SEN KAULAAN LEHMÄN KELLON

ISON JA KOVAÄÄNISEN

LAMMAS KUIN TAHALLAAN HEILUTTELI PÄÄTÄÄN

JOTTA KILINÄ KUULUISI KAUAS

TUNSI ITSENSÄ VARMAAN ISOKSI

KUKA HALUAA NOIN ITSEVARMAN LAMPAAN?

PIHALLE OLI AUTO JOHON OLI MAALATTU: MAKE LOVE NOT WAR

SE OLI VIHREÄÄ JA VIOLETTIA

KUKA HALUAA AUTON JOSSA ON TÄLLAINEN TEKSTI?

IKKUNASTA KURKKI TALON ISÄNTÄ

HÄNEN PITKÄT, HARVAT HIUKSET LIEHUIVAT LIIKKUESSA

HIUKSET OLIVAT HENNALLA VÄRJÄTYT

KUKA HALUAA MIEHEN JOLLA ON HENNAN VÄRISET HIUKSET?

MINÄ HALUAN NÄITÄ KAIKKIA…..

HALUAN ETTÄ TALONI ON SININEN KUN KAIKKI MUUT OVAT VALKOISIA

HALUAN ETTÄ MINUN KUKKAPUSERONI VÄRITTÄISI MYÖS MUIDEN MIELTÄ

HALUAN ETTÄ PIHAPORTISTA SISÄLLE TULEVA TULEE HYVÄLLE TUULELLE

KUN HUOMAA ETTÄ PORTTI ON HASSUN VÄRINEN

HALUAN ETTÄ PIKKUINEN LAMPAANI TUNTISI ITSENSÄ SUUREKSI JA KÄYTTÄYTYY SEN MUKAAN…JA SIKSI PITÄÄ VIERAAT LOITOLLA

HALUAN RAUHAA RAKASTAVAN AUTON NAAPURIN MERSUN SIJAAN

HALUAN MIEHEN JOLLA ON HENNAA HIUKSISSA JA NÄKYY JO KILOMETRIN PÄÄHÄN EIKÄ HÄNEN TARVITSE KULKEA PARTURISSA KERRAN KUUSSA KUTEN KAIKKI MUUT

HALUAN OLLA IHAN ERILAINEN KUIN MUUT….MUTTA

NIIN VARMAAN JOKU MUUKIN AJATTELEE

VARMAAN TUO NAAPURIN VALKOISEN TALON MERSUMIESKIN!!!!!!!!!!!

 

* * * * * 

 

JOSKUS

 

Etana kulkee varmasti mutta hitaasti

Sillä on tietty päämäärä

Vaikka se onki kaukana,

tuon kaukaisen puun oksalla.

Siellä se on mehevä, vihreä lehti

Joka värisee tuulen henkäyksissä

Ja tietää että joskus tulee etana sen luo

Ja nakertaa kosteaa lehteä tullakseen tyytyväiseksi

Ja jatkaakseen elämää joka kulkee etanan vauhtia

Lehti tietää että etanan runtelema lehti kasvaa uudestaan

Entistä ehoisampana. Siksi se ei välitä

Nauttii tuulesta ja pienestä sateesta

Mitä sitä turhasta……onhan sen etananki elettävä

 

 * * * * * 

 

 

Maijan muistoksi:

 

Hän, luona enkelten

Tanssii, päällä pilvien

Pehmein askelin, pehmeässä untuvassa.

 

Hän, luona enkelten

Nukkuu, ikiunta rauhaisaa

Enkelten sylissä, turvassa

 

Hän, ikuisesti muistoissa

Kyynelissä suru, sydämessä ikävä

Päivissä pitkissä.

 

Hitaasti pilvi leijuu pois…

Ikuisuuteen jää hän

Luokse enkelten

 

 * * * * *

 

ILTARUSKO

 

Iltarusko aukeaa taivaan kannen ylle

Punaisena ja sinisenä

Tulta leiskuvana merenä

Linnut lentävät sen uumeniin

Pilvet uppoavat syvään mereen

Päivä vaihtuu yöksi ja rusko

Kuihtuu pois

Se palaa takaisin…huomenna

 

* * * * * 


KATSEESSA

 

Katse kirkastaa päiväni

Se on kuin auringon paiste

Jota voi ihailla meren rannalla

Sen syvyyksiin voi uppoutua

Ja unohtaa arjen huolet

Sen kanssa haluaa elää

Jokaisen päivän, tästä huomiseen.

 

 * * * * *

Katsoin kuvaani..
ei voi olla totta...
joku pirulainen oli laittanut sen nettiin.

Katsoin itseäni tarkaan...
näin rupsahtaneet kasvot, kaksoisleuan...
näin pussit silmien alla, ajokoiran katseen.

Katsoin tarkempaa...
olin hyvin surullisen näköinen
en iloinen ollenkaan..näen itseni peilistä eri silmin.

Katsoin silmiäni....
ne katsoivat jonnekki epätoivoisina..
tuona hetkenä ajatukset jossain.

Katsoin entistä tarkempaa...
minäkö tosiaan tuossa...
yleensä iloinen, nauravainen. Nyt hikinen, ruma.

Katsoin kuvaani edelleen
miten joku voi nähdä tuossa kuvassa hyvää...
että se laitetaan kaikkien silmille.

Katsoin vaan taas kuvaani
olisipa se joku voinut kyllä katsoa tarkemmin...
ja jättää tuon kuvan laittamatta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

©2019 helekan kotisivut - suntuubi.com